Katariina Vakkuri, LUT-yliopisto
Tietotyössä harva uupuu yhteen isoon tehtävään. Useammin voimat syövät pienet asiat, kuten viestiketjut, muistiot, aloittamisen vaikeus ja jatkuva siirtyminen asiasta toiseen. Generatiivisella tekoälyllä voidaan säästää aikaa, mutta väärin käytettynä se voi lisätä kuormaa. Miten sitä kannattaa käyttää niin, että päivästä oikeasti vapautuu aikaa eikä pää täyty entisestään?
Aikaa kyllä säästyy, mutta mistä se tulee?
Viime vuosina on saatu yllättävän konkreettista tutkimustietoa tekoälyn tuomasta ajansäästöstä. St. Louisin keskuspankin analyysin mukaan generatiivista tekoälyä käyttävät työntekijät raportoivat keskimäärin 5,4 % ajansäästöä viikkotyöajastaan. Se tarkoittaa reilua kahta tuntia 40 tunnin työviikossa.
Britannian hallinnon laajassa kokeilussa tekoälyn arvioitiin säästävän lähes kaksi työviikkoa vuodessa, erityisesti tekstien tiivistämisessä ja luonnostelussa. Myös Googlen UK-pilotit viittaavat yli 100 tunnin vuotuiseen säästöön, kun käyttöä tuetaan kevyesti.
Oleellista on, että säästö ei synny ajattelun ulkoistamisesta kokonaan, vaan rutiinien nopeutumisesta.
Miksi työn kuorma silti joskus kasvaa tekoälyn myötä?
Tutkimuksissa on alettu mittaamaan tekoälyn vaikutusta kognitiiviseen kuormaan aiempaa tarkemmin. AI-avusteisessa kirjoittamisessa kuorma ei synny vain itse tehtävästä, vaan myös siitä, että käyttäjä ohjaa, arvioi ja korjaa tekoälyn tuotoksia. Jos tekoäly tuottaa paljon “melkein oikein” -sisältöä, joudut jatkuvasti tarkistamaan ja hienosäätämään sen tuotoksia. Tällöin ajansäästö voi toteutua, mutta henkinen kuormitus kasvaa.
Tutkimukset tuovat esiin myös kognitiivisen ulkoistamisen käsitteen. Kun tekoäly tekee ajattelun ensimmäisen kierroksen puolestamme, hetkellinen helpotus on todellinen. Mutta jos oma arviointi jää liian vähäiseksi, kriittinen ajattelu ja ymmärrys voivat heiketä.
Kuormitus vaikuttaa myös arvoihin ja valintoihin
Kognitiivinen kuorma ei ole vain tehokkuuskysymys. Se vaikuttaa myös siihen, millaisia valintoja teemme. Työelämätutkimuksissa on havaittu, että ylikuormitus ja uupumus vähentävät ympäristömyönteistä käyttäytymistä työssä. Mekanismi on yksinkertainen: kun henkiset resurssimme ovat lopussa, valitsemme helpoimman tie. Moni voi varmasti samaistua tilanteeseen, jossa pitkäksi venyneen päivän jälkeen ruokakaupasta tarttuu mukaan helpoin valinta, ei kestävin valinta.
Sama näkyy kokeellisissa asetelmissa. Kun ihmisten itsesäätelyä “kulutetaan” ensin, he tekevät todennäköisemmin vähemmän ympäristöystävällisiä kulutusvalintoja. Tutkimukset osoittavat myös myönteisen kierteen, jossa ympäristömyönteinen toiminta yhdistetään keskimäärin parempaan koettuun hyvinvointiin. Kun kuormitus on hallinnassa, arvojen mukaiset valinnat ovat helpompia.
Miten käyttää tekoälyä niin, että aikaa vapautuu?
Tekoälyn avulla voimme saada aikaa päiviimme, mutta sitä ei tule käyttää kaikkeen mahdolliseen. Tässä muutama vinkki jotka auttavat oman kuormittumisen hallinnassa tekoälyä käyttäessä:
– Rajaa käyttötavat. Hyödynnä tekoälyä erityisesti tiivistämiseen, jäsentämiseen ja ensimmäiseen luonnokseen, eli sellaiseen työhön, jonka substanssi on sinulle tuttua eikä tulosten arviointi vaadi suurta ponnistelua.
– Pidä ihminen ohjaksissa. Tee itse lopulliset rajaukset, faktat ja päätökset.
– Luo yksi tai kaksi omaa vakiopyyntöä (esim. “tee tästä muistio: 5 pääpointtia, toimenpiteet ja riskit”).
– Jos pyydät tiivistystä itsellesi vähänkin vieraammasta aiheesta, pidä mielessä tarkistuslista (esim. lähteet, päivämäärät, viitteet, nimet).
– Ole rehellinen hyödystä. Jos huomaat korjaavasi enemmän kuin säästät, vaihda käyttötapaa.
Kun tekoäly keventää kognitiivista kuormaa oikeissa kohdissa, se ei tuo vain tehokkuutta. Se voi tuoda myös tilaa ajatella, tehdä harkitumpia valintoja ja käyttää aikaa siihen, millä on oikeasti merkitystä.
Katariina Vakkuri,
Väitöskirjatutkija, LUT-yliopisto
Katariina Vakkuri on toiminut asiantuntijana henkilöstö- ja koulutusalan rooleissa, joista hän on siirtynyt IT-alalle ensin konsultiksi ja sittemmin tutkijaksi. Hän tekee väitöskirjaa LUT-yliopistossa ja tutkii, miten ohjelmistokehityksestä ja digitaalisesta työstä voidaan tehdä kestävämpää taloudellisesta, ympäristöllisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Väitöskirjan lisäksi Katariina tekee töitä LUT-yliopiston kestävän ohjelmistokehityksen hankkeissa.
Lähteet
– St. Louis Fed (2025). The Impact of Generative AI on Work Productivity.
https://www.stlouisfed.org/on-the-economy/2025/feb/impact-generative-ai-work-productivity
– UK Government (2024). Landmark government trial shows AI could save civil servants nearly 2 weeks a year.
– Reuters (2025). Workers could save 122 hours a year by adopting AI for admin tasks, says Google.
– Yao, G. et al. (2025). A Cognitive Load Scale for AI-Assisted Writing. Frontiers in Psychology.
https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2025.1666974/full
– Gerlich, M. (2025). AI Tools in Society: Impacts on Cognitive Offloading and Critical Thinking. Societies.
https://www.mdpi.com/2075-4698/15/1/6
– Kim, B. J. (2025). Too Drained to Be Green: How Work Overload Inhibits Pro-Environmental Behavior. Sustainable Development.
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/sd.70678
– Li, M. et al. (2021). Self-Control Depletion Reduces Green Consumption. Frontiers in Psychology.
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8711736/
– Johnson-Zawadzki, S. et al. (2020). Meta-analytic evidence for a positive association between pro-environmental behavior and wellbeing.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
Ilmoittaudu mukaan:
